-
Hiljaisuus keskellä kaaosta
Ilta-aurinko laskee vaarajonon taakse järven toisella puolen. Koko päivä aamun kajosta alkaen tähän hetkeen on huhkittu hommia. On likainen olo, väsynyt. Ilta on kaunis kuin kesä, jota jo tänne lumen keskelle kaivataan. On niin hiljaista, että tuntuu kuin sitä voisi koskea. Kevään lintukuoro on hiljentynyt iltapuuhiinsa. Maantielle on yhdeksän kilometriä matkaa, sieltä ei kuuluu ääniä,…
-
Taivaan ja maan myrsky
Pian tuuli hirmumyrskyksi on käynyt;valtasessa kaares, ulettuen kauvasidäst läntehen, päin karkaa ukkospilvitulen iskulla ja pauhinalla;pyrskien ja kihisten kuin louhikärmeet. Aleksis Kivi Taivas ja maa on myrskynnyt. Oikein olan takaa, jos jatketaan Aleksis Kiven mielenmaisemissa. Menneellä viikolla on mitattu tuulen nopeuden mitä lie ennätyksiä, myrskylukemiinkin asti pääsivät. Tunturituulesta ei taidettu puhua mitään, siellähän pätee omat tuulen…
-
Päiviä muiden joukossa – Helmikuun kuulumisia
Aamulla pakkasmittari näyttää -29C, vaikka viikko sitten se oli päivittäis lähes nollan pinnassa. Kummallinen helmikuu. On paljon tavallisia päiviä. Semmoisia, ettei niiden ohi menemistä aina huomaa, mutta juuri se tekee niistä niin ihania. Ettei tarvitse olla mitään ihmeellistä voidakseen tuntea, että tämä oli hyvä päivä. Vaikka jaan usein reissuja, retkiä ja elämän kohokohtia, niiden väliin…
-
Luovaa elämää Lapissa – VIDEO
Jihuu, uusi video on julki! Höpöttelen siinä keskellä lumisateista metsää ja kerron talven kuulumisia. Hieman valokuvanäyttelystä, hieman printtikaupasta, hieman musiikin tekemisestä (NIINPÄ!), hieman elokuvailloista ja talonostosta. Tuttuja aiheita ehkä sinulle, jos olet ahkera lukemaan blogiani. MUTTA lopussa on muun muassa videopätkiä meidän uudesta kodista, mitä et taatusti ole nähnyt. Tuli itselle ihan ikävä päästä jo…
-
Talven puoliväli -energiaa valosta
Aurinko on palannut! Naapuri kertoi, että on nähnyt auringon viimeksi lokakuussa. Vaikka kaamos väistyi tovi sitten eikä se meillä kestä muutamaa viikkoa pidempään, tämä talvi on ollut erityisen pilvinen, luminen ja sumuinen. Joten saattaa hyvinkin olla, että aurinko on tosiaan käynyt täällä viimeksi lokakuussa. Siltä se ainakin tuntuu. Menneinä vuosina valo ei ole tuntunut näin…
-
Raja todellisuuden ja sadun välillä
Joskus on tilanteita, joissa on mahdotonta vetää tarkkaa rajaa siihen, missä todellisuus päättyy ja satu alkaa. Luin kirjaa Tarujen tunturit (Asko Kaikusalo, Yrjö Metsälä), josta ylläoleva lause on. Kirjassa kerrotaan tarinoita Tunturi-Lapista, pääosin Kilpisjärven tuntureista. Jättiläisistä, maahisista, Lapin entisistä ja nykyisistä kulkijoista. Tuntureiden vuodenkierrosta ja elosta Tunturi-Lapissa. Se, kuinka paljon tarinoista on totta ja kuinka…
-
Inpiraatiota etsimässä
Tänä talvena on ensimmäistä kertaa vaivannut kaamosväsymys. Tai en tiedä, onko se kaamosväsymys, mutta siihen sen yhdistän. Nukun helposti yli yhdeksään joka aamu. Se on pitkään, yleensä olen herännyt iloisen virkeänä viiden-seitsemän välillä ja lähtenyt heti hommiin. Nyt saatan lämmitellä peiton alla siihen asti, kun ikkunasta kajastaa edes pieni valon häivähdys niin, että edes lähipuut…
-
Marrassyys – talven tulo
Siirry, päivä, siirtomaiden taakse, salli hämäryys.Katko valokehrän langoilta huomisen näkyvyys,ja saata kevään paikalle marrassyys. Martti Salo Löysin aivan ihanan laulelman palasen suloisesta kirjasta nimeltä Lapinlasten lauluja. Laulun sanat kuvaavat täydellisesti tätä aikaa; hämäryyttä, sitä, kun päivä väistyy pitenevän yön tieltä yhä kauemmas ja huominen näkyy valkenevan päivä päivältä pimenevämpänä. Ja kuinka kaunis sana, marrassyys! Ihastuin…
-
Marraskuu
Marraskuu tuli. Hyvin toisenlaisena kuin mihin etelässä on tottunut. Ei ole loskaa, ei juuri harmaata eikä iänikuista väsymystä. Sen sijaan on pimeyttä, joka on niin ihanan rauhoittavaa ja syvän pimeyden mahdollistamia valoja. Tähtitaivas mökin yllä, nopeasti pimenevät illat, jotka on päässeet jo iltapäivän puolelta haukkaamaan valoa ja kotipihaa valaisevat revontulet. Kuten taisin jo mainita, tässä…
-
Tervetuloa, talvi – Sinua odotetaan
Hupsan, sinne katosi syksy. Sen värit ja loistot. Jäljelle jäi kieltämättä aika harmaa aika, vesisateinen ja kostean kylmä. Aika on rauhoittua ja maatua. Kuten parhaat värinsä nähneet syksyn lehdetkin. Menneellä viikolla saimme ison lastin puita talven varalle. Varasto on nyt aivan tupaten täynnä. Koitimme laittaa puut hirveällä vauhdilla sateiden alta varastoon ja yllättäen ne menivätkin…
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Sanna Vaara 