-
Harjoitteluretki hiihtovaellusta varten – Tai oikeastaan ihan muuten vain
Voisinkin jättää otsikon tekstin ainoaksi kirjoitukseksi, se kun tiivistää koko homman niin hyvin. Mutta, koska kirjoittaminen on niin mukavaa, kerron hieman enemmän. Pakkasta on vähintään -28 astetta. Jossakin vaiheessa mittaria ei enää kannata seurata, mitäpä siitä. Kylmää on kuitenkin, muutaman asteen vaihtelu puolin tai toisin ei tunnu enää missään. Villapaitoja päälle kolmisen kappaletta, karvalakki päähän…
-
Kilpisjärven kaamos
Perjantai, syön aamupalaa kotona takkatulen loimussa. E selailee tietokonetta ja kysyy ”lähdetäänkö viikonlopuksi Kilpisjärvelle?”. Hangoittelen hetken tapani mukaan vastaan, olen hitaasti lämpeävää sorttia, kun kyse on ei-omista ex-tempore -ideoista, mutten kuitenkaan keksi mitään varsinaista syytä olla lähtemättä. Tuntia myöhemmin auto on pakattu ja nokka suunnattu kohti pohjoista. Vaikka tuntuu, että Kilpisjärvi on kaukana ihan kaikesta,…
-
Ruskaretki Muonion pikkupoluilla
Olen löytänyt pohjoisesta hyviä ystäviä. Kutsumme yhteisöämme Lapland Familyksi, Lapin perheeksi. Tutustuimme sattumalta kolme vuotta sitten, täällä keskellä ei-mitään. Asumme toisistamme lyhimmillään viitisen kilometrin päästä toisistamme, osa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Siis aivan naapurissa. Yhdessä elo täällä on helpompaa. Viihdyn paljon yksin, mutta huomaan erityisesti, miten paljon apua, tukea ja turvaa pienikin yhteisöllisyys luo. Aina…
-
Onpahan sekin käyty läpi…
Viime viikko on mennyt sairastaessa. Korona löysi viimein minutkin ja viisi päivää on kulutettu lähinnä nukkuen ja toipuen. Hereilläolohetkinä on katsottu Harry Pottereita maratoonina ja haikailtu ikkunasta kauniin kevätauringon perään, joka loistaa nyt koko ajan pidempään. Voimia ei ole ollut kuin hädin tuskin käydä ulkoportailla välillä haukkaamassa raitista ilmaa villaviltin alla. Ei ollut mukava tauti…
-
Vapaalaskuretki Nammalakuruun Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon
Tammikuun kirpeä, 27-asteen pakkanen huurruttaa hiukset, pipon reunan ja ripset. Päätä kääntäessä meistä tippuu pientä lumihilettä kuin glitteriä ympärille. Kalpea talviaurinko, joka loistaa juuri ja juuri horisontin yläpuolella heijastaa lumihangen loputonta valoa ja kimallusta. Hiihdämme kuuden hengen voimin läpi Vuontisjärven jään, joka paukkuu tuntureissa kaikuen ja halkoo railoja meidän alla. Se kestää hyvin, jää on…
-
Matkalla perillä – Eläminen pakettiautossa
Olen kulkenut tietyllä tavalla koko elämäni. En ole asunut pitkään paikoillani, olen mennyt ja tullut. Seilannut. Lentänyt. Ajanut. Kävellyt. Patikoinut. En kulkeutunut vaan kulkenut. Siinä on eroa. Mutta niinhän me kaikki. Matkalla kai tässä ollaan tavalla tai toisella jokikinen, toiset näkyvämmin kuin toiset. Ei tarvitse lähteä maailman ääriin saavuttaakseen suuria, ollakseen matkalla. Saatoin varastaa jonkun…
-
Hiihtäen Hannukurulle – Ystävistä
Vaikka muualla kevät saattaa olla jo pitkällä – välillä katselen kateellisena videoita perhosista ja kevään ensimmäsistä kukista, joita etelässä voi jo bongata – täällä pohjoisessa on hiihtokelit vielä kohdillaan. Viime viikonloppuna hiihdimme ystäväporukalla Hetta-Pallas -reitin puolivälissä sijaitsevalle Hannukurun tuvalle. Sille samalle, jossa levähdin hiihtovaelluksella Pallakselta Hettaan. Hannukurun tupa on varmasti yksi reitin suosituimmista. Siitäkin huolimatta,…
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Sanna Vaara 