-
Viikko ihmeellistä kevättä
Ja kas kummaa, niin tuli kevät. Rytinällä ja äkkiarvaamatta – kuten joka vuosi. Mutta silti se yllättää. Vain viikko sitten satoi lunta metrisen hangen jatkoksi. Sitten tuli parin päivän lämmin jakso ja suurin osa siitä on tiessään. Ei huolta, ei ihan kaikki, vieläkään, mutta suurin osa. Kaivoin tänään mansikkapenkin esille. Se on vuosien saatossa hautautunut…
-
Hiljaisuus keskellä kaaosta
Ilta-aurinko laskee vaarajonon taakse järven toisella puolen. Koko päivä aamun kajosta alkaen tähän hetkeen on huhkittu hommia. On likainen olo, väsynyt. Ilta on kaunis kuin kesä, jota jo tänne lumen keskelle kaivataan. On niin hiljaista, että tuntuu kuin sitä voisi koskea. Kevään lintukuoro on hiljentynyt iltapuuhiinsa. Maantielle on yhdeksän kilometriä matkaa, sieltä ei kuuluu ääniä,…
-
Elo loputtoman Lapin talven keskellä – VIDEO
Juhuu, uusi video on julki! Kerron siinä elosta talven keskellä, uudesta talosta ja peruspäivistä lumen ja pakkasen keskellä. Tuntuu, etten muusta nykyään kerrokaan, mutta kun talvi kestää yli puoli vuotta, niin kyllähän siihen mahtuu monta tarinaa lumesta ja pakkasesta 😁 Aivan videon lopussa pieni yllätys 🙊 Nautinnollisia videohetkiä! ♥ Sanna
-
Taivaan ja maan myrsky
Pian tuuli hirmumyrskyksi on käynyt;valtasessa kaares, ulettuen kauvasidäst läntehen, päin karkaa ukkospilvitulen iskulla ja pauhinalla;pyrskien ja kihisten kuin louhikärmeet. Aleksis Kivi Taivas ja maa on myrskynnyt. Oikein olan takaa, jos jatketaan Aleksis Kiven mielenmaisemissa. Menneellä viikolla on mitattu tuulen nopeuden mitä lie ennätyksiä, myrskylukemiinkin asti pääsivät. Tunturituulesta ei taidettu puhua mitään, siellähän pätee omat tuulen…
-
Päiviä muiden joukossa – Helmikuun kuulumisia
Aamulla pakkasmittari näyttää -29C, vaikka viikko sitten se oli päivittäis lähes nollan pinnassa. Kummallinen helmikuu. On paljon tavallisia päiviä. Semmoisia, ettei niiden ohi menemistä aina huomaa, mutta juuri se tekee niistä niin ihania. Ettei tarvitse olla mitään ihmeellistä voidakseen tuntea, että tämä oli hyvä päivä. Vaikka jaan usein reissuja, retkiä ja elämän kohokohtia, niiden väliin…
-
Harjoitteluretki hiihtovaellusta varten – Tai oikeastaan ihan muuten vain
Voisinkin jättää otsikon tekstin ainoaksi kirjoitukseksi, se kun tiivistää koko homman niin hyvin. Mutta, koska kirjoittaminen on niin mukavaa, kerron hieman enemmän. Pakkasta on vähintään -28 astetta. Jossakin vaiheessa mittaria ei enää kannata seurata, mitäpä siitä. Kylmää on kuitenkin, muutaman asteen vaihtelu puolin tai toisin ei tunnu enää missään. Villapaitoja päälle kolmisen kappaletta, karvalakki päähän…
-
Luovaa elämää Lapissa – VIDEO
Jihuu, uusi video on julki! Höpöttelen siinä keskellä lumisateista metsää ja kerron talven kuulumisia. Hieman valokuvanäyttelystä, hieman printtikaupasta, hieman musiikin tekemisestä (NIINPÄ!), hieman elokuvailloista ja talonostosta. Tuttuja aiheita ehkä sinulle, jos olet ahkera lukemaan blogiani. MUTTA lopussa on muun muassa videopätkiä meidän uudesta kodista, mitä et taatusti ole nähnyt. Tuli itselle ihan ikävä päästä jo…
-
Talven puoliväli -energiaa valosta
Aurinko on palannut! Naapuri kertoi, että on nähnyt auringon viimeksi lokakuussa. Vaikka kaamos väistyi tovi sitten eikä se meillä kestä muutamaa viikkoa pidempään, tämä talvi on ollut erityisen pilvinen, luminen ja sumuinen. Joten saattaa hyvinkin olla, että aurinko on tosiaan käynyt täällä viimeksi lokakuussa. Siltä se ainakin tuntuu. Menneinä vuosina valo ei ole tuntunut näin…
-
Raja todellisuuden ja sadun välillä
Joskus on tilanteita, joissa on mahdotonta vetää tarkkaa rajaa siihen, missä todellisuus päättyy ja satu alkaa. Luin kirjaa Tarujen tunturit (Asko Kaikusalo, Yrjö Metsälä), josta ylläoleva lause on. Kirjassa kerrotaan tarinoita Tunturi-Lapista, pääosin Kilpisjärven tuntureista. Jättiläisistä, maahisista, Lapin entisistä ja nykyisistä kulkijoista. Tuntureiden vuodenkierrosta ja elosta Tunturi-Lapissa. Se, kuinka paljon tarinoista on totta ja kuinka…
-
Inpiraatiota etsimässä
Tänä talvena on ensimmäistä kertaa vaivannut kaamosväsymys. Tai en tiedä, onko se kaamosväsymys, mutta siihen sen yhdistän. Nukun helposti yli yhdeksään joka aamu. Se on pitkään, yleensä olen herännyt iloisen virkeänä viiden-seitsemän välillä ja lähtenyt heti hommiin. Nyt saatan lämmitellä peiton alla siihen asti, kun ikkunasta kajastaa edes pieni valon häivähdys niin, että edes lähipuut…
-
Seuraa
Seurataan
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Sanna Vaara 