Talven juhlaperinteitä Pohjolassa – VIDEO

Ihanaa, lämmintä ja jo hieman mennyttä joulun ja talven juhla-aikaa. Täällä sitä vietettiin pohjoisessa pirtissä sitä yrittäen pitää lämpimänä ja kotitekoisia ruokia maistellen.

Ajattelin tässä samalla kertoa hieman kuulumisia. Viime kirjoituksesta sen varsinaisessa muodossa on mennyt tovi ja rehellisesti sanottuna on ollut jo ihan ikävä itse kirjoittamista. Mutta, kuten taisin mainita aiemminkin, loppuvuosi on ollut aika – jos ei nyt kiireinen, niin vähintään vauhdikas.

Vauhdikkuus ja kiireisyys ei oikein sovi minulle. En usko, että se varsinaisesti sopii kenellekään, jotkut vain oppivat toimimaan niiden kanssa paremmin kuin toiset.

Vieläkin on jotakin asioita tekemättä tämän vuoden puolelta, mutta päätin jättää ne oman onnensa nojaan. Eivät ne mihinkään karkaa. Odottavat hetken, kun keräilen itseäni, rauhoitun ja vedän hieman henkeä. Sitten jaksankin niitä taas paremmin.

Joulukuu on mennyt tapahtuma- ja projektitäyteisesti. Olipas bisneskieltä. Mutta näin se on. Ehkä mieleenpainuvin tapahtuma oli viikko ennen joulua järjestämämme joululauluilta kyläläisille. Kutsuimme koko kylän – sen kaikki viitisen talollista ja vähän vielä isonkin tien varresta juhlimaan meidän pirttiin joulun aikaa ja laulamaan tunnelmallisia joululauluja. Hieman meitä jännitti, saapuuko kukaan joulukiireiltään. Kaikkia kutsuttuja emme olleet ennen edes tavanneet. Veimme kylän postilaatikoihin vain kutsut.

Kaikki kutsutut saapuivat. Pirtti oli täynnä sydämellistä läsnäoloa ja tunnelmallista laulua. Tutustuimme kyläläisiin, joita emme olleet tavanneet ja saimme rauhassa vaihtaa kuulumisia niidenkin kanssa, joita näkee useammin. Kylän kaikki lapset tulivat myös ja lauloivat vasten kaikkien odotuksia ihan joka laulun, useimmat ulkomuistista.

Toinen mieleenpainuva tapahtuma oli juuri ennen joulua paikallisella koululla järjestetty joulunäytelmä. Tässä kohtaa tulee mieleen pienessä koulun salissa pahvipukuihin pukeutuneet lapset ja opettajan pianosäestys. Tämä näytelmä on ihan omassa luokassaan. Näytelmä pidetään joka vuosi, siihen osallistuu koko koulu sekä paljon alueen yrittäjiä. Sitä varten vuokrataan ulkokatsomolle valoefektit, lumikone ja vaijeri, jota pitkin yksi koulun lapsista liukuu näytelmässä. Näytelmässä on oikeita poroja rekineen ja huskykoiria ja se huipentuu ilotulitukseen. Paikalle oli saapunut ihmisiä satapäin, paikallisia, mökkiläisiä ja ulkomailta joulua viettämään tulleita turisteja. Uskomaton show!

Itse joulua juhlistimme pienellä porukalla meidän pirtissä, jonka nurkkaan ystävällinen naapuri lupasi pihaltaan joulukuusen. Joulupöydässä oli toisen naapurin tuomaa siikaa kotijärvestä, minun tekemää hapanjuurileipää, E:n leipomia, maailman parhaiksikin kehuttuja korvapuusteja hapanjuurella tehtynä ja kotitekoinen juusto, joka tehtiin ihanan naapurin tuomasta paikallisen maitotilan ternijuustosta. Joulukuusessa on yhteensä viisi olkikoristetta, koska emme omista enempää ja tuntui turhalta niitä varta varten ostaa. Ehkä niitä kertyy vuosien mittaan lisää.

Krumeluureja ei jouluna nähty, mutta minä en niistä henkilökohtaisesti piittaa ja mielestäni joulu ei ole niitä varten. Se on yksinkertaista yhdessäoloa, valoa ja lämpöä ja jotakin mukavaa tekemistä. Tai no, kaikkihan saavat joulun perinteet päättää aivan itse, sekin on joulun hienous.

Joulu on jo hieman ohitsekin, mutta toivon sinulle silti lämpöä ja valoa näihin pimeisiin talvipäiviin. Ja erityisesti ihanaa alkua uudelle vuodelle.

Videon parissa pääset vielä tutustumaan meidän talven juhliin lähemmin.

♥ Sanna