Kirjasuosituksia pohjoisen, luonnon ja Lapin ystäville

Pohjoiseen muutettuani halusin lukea tarinoita, kertomuksia ja faktoja, jotka on kirjoitettu täältä käsin. Tämän luonnon keskeltä ja näiden maisemien inspiroimana. Huomasin myös, kuinka paljon omassa tietämyksessäni oli ja on edelleen puutteita pohjoisen ja Lapin luonnosta. Etelässä luulen pystyväni tunnistamaan suhteellisen monipuolisesti eläin- ja kasvilajeja, yhtäkkiä täällä olinkin eri lajien parissa. En tietänyt niiden nimiä, tuntenut elinympäristöä tai elintapoja.

Onneksi on kirjasto, onneksi on kirjat. Näiden kirjojen kautta olen oppinut lisää Suomen ja erityisesti Lapin ja pohjoisen luonnosta, historiasta, ihmisistä ja kulttuurista. Kirjojen aitojen tai keksittyjen tarinoiden kautta pääsee uppoutumaan erämaisiin maisemiin ja vanhojen uskomusten maailmaan, hyppäämään valokuvien avulla pohjoisen maagisiin paikkoihin ja vaihteleviin olosuhteisiin. Näiden kirjojen laajan tiedon avulla osaan nyt enemmän omasta elinympäristöstäni, tiedän paremmin, miten se toimii ja mitä se vaatii kukoistaakseen myös jatkossa.

Toivottavasti myös joku muu tavoittaa näiden suositusten avulla lisää tietoa ja inspiraatiota Lapin luonnosta.

Mainittakoon vielä, että minulla ei ole mitään tekemistä kirjojen, kustantajien tai kirjailijoiden kanssa. Kirjavalintani perustuvat henkilökohtaiseen mielipiteeseeni ja siihen, että haluan jakaa löytämiäni helmiä muillekin. Ja hei, jos sun mielestä listasta puuttuu joku hyvä kirja, vinkkaa ihmeessä! Otan aina kirjasuosituksia mielelläni vastaan 😍

Vastatuuleen – Kukka Ranta ja Jaana Kanninen

Kirja saamelaisten historiasta, kulttuuriperinnöstä ja niiden muutoksista, joka jokaisen suomalaisen tulisi lukea

Kirjasuositus saamelaisten historiasta, kulttuuriperinnöstä ja niiden muutoksista, joka jokaisen suomalaisen tulisi lukea

Tästä kirjasta olen puhunut ennenkin. Olen suositellut sitä kaikille ystävilleni ja läheisilleni, jotka jaksavat kuunnella höpinääni aiheesta. Minulla ei ole henkilökohtaisia kytköksiä saamelaiskulttuuriin, mutta pohjoisessa asuvana koen, että se on lähempänä kuin koskaan ennen. Silti konkreettinen tietoni asiasta oli – osittain on edelleen – hälyttävän ja hävettävän huono. Tätä kirjaa oli sekä mielenkiintoista että vähän surullista lukea. Ymmärrän nyt paremmin, joskaan en varmasti koskaan täysin saamelaisalueen hurjan pitkää historiaa, sen uskomattoman kaunista luontosuhdetta ja sitä suoranaista taistelua, mitä kulttuurin ja oman elinkeinon eteen joutuu tekemään. Onneksi kirja valottaa myös tulevaisuutta ja sitä, että uusien sukupolvien myötä moni asia on paremmin kuin ennen. Mutta ei koskaan kuitenkaan valmista.

Pohjoinen – Antti Haataja

Pohjoisen ja Lapin luonnon sanoinkuvaamatonta kauneutta ja sen kamppailua muuttuvassa maailmassa ja ilmastossa

Kirjasuositus pohjoisen ja Lapin luonnon sanoinkuvaamatonta kauneutta ja sen kamppailua muuttuvassa maailmassa ja ilmastossa

Henkeäsalpaavan kaunein valokuvin kuvitettu kirja Saamenmaan vuodenkierroista, eläimistä ja niiden katoamisesta. Kaunis, surullinen, mutta toiveikas kirja, jonka kirjoittaja on todellinen kameralla varustettu eränkävijä. Paljon tietoa pohjoisen luonnosta, eläimistä ja niiden elämästä, eri olosuhteista ja siitä, miten pohjoinen pärjää myllerryksen keskellä kaikessa hauraudessaan. Jälkemme maailman laidalla kuvaa konkreettisesti kirjan sanomaa ja laittaa pohtimaan, minkälaisen jäljen tänne jätämme.

Pysähdyin kirjan jokaisen valokuvan kohdalle. Ne ovat käsittämättömän kauniita ja puhuttelevia.

Metsä meidän jälkeemme – Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä

Suomalaisen metsäluonnon puolesta. Kirja uudelle luontosukupolvelle korjaamaan vanhentuneita ja vääristyneitä mielikuvia suomalaisen metsän ja sen hoidon tilasta.

Sain kyseisen kirjan joululahjaksi kaksi vuotta sitten. En nukkunut aatonyönä, luin kirjan siltä istumalta kannesta kanteen. Siihen aikaan en ollut kovin kiinnostunut tietokirjoista, mutta faktat on tässä kirjassa paketoitu taidokkaan kirjoituksen, mielenkiintoisten aiheiden ja upeiden valokuvien pakettiin, jota on vaikea vastustaa. Kirjaa voi lukea myös sieltä täältä, se on jaettu eri aihealueisiin, haastatteluihin ja sopivan mittaisiin kappaleisiin. Kirjassa puhutaan myös pohjoisen ja Lapin metsistä, kyseenalaistetaan niiden hakkuiden kannattavuus ja pohditaan, minkälainen avainrooli metsillämme on ilmastokriisin kynnyksellä. Hurjan mielenkiintoisia aiheita kannesta kanteen.

Myös tästä kirjasta olen puhunut paljon läheisilleni. Uhmasinpa lukea sen ääneen siskoni miehelle, joka omistaa metsää, muttei ollut lukenut kyseistä kirjaa eikä ollut siitä aluksi kovin vakuuttunut. Kirja tarjoaa myös muille kuin metsänomistajille tärkeää ja mielenkiintoista tietoa luonnostamme ja sen monimuotoisuuden ylläpitämisestä.

Todella mielenkiintoinen ja kattava tietopaketti suomalaisesta metsästä ja sen hoidosta. Kirja on kirjoitettu helposti lähestyttävästi ja pitää mielenkiinnon yllä, vaikkei kokemusta tai varsinaista intoa metsänhoidollisiin asioihin olisikaan.

Erältä, eräistä – Monni Himari

Uutta suomalaista erätarinointia, kertomuksia pohjoisen ja Lapin luonnon kauneudesta, toivosta ja rakkaudesta.

Marinella Himarin kirjasta löysin hämmentävän paljon samaa kuin itsestäni ja omasta elämästäni täällä pohjoisessa. En vain siksi, että myös Marinella – eli Monni – kuvaa ja retkeilee Pallaksen tuntureilla ja asuu pohjoisessa, myös hänen kirjoitustyylinsä on huikean kaunista. Se sulaa lempeydellään, kauniilla luontokuvauksilla ja osuvasti valituilla sanoilla mielen pohjukoihin. Kirjassa kerrotaan tarinoita ihmisistä ja pohjoisen luonnosta. Niiden nerokkuuden lisäksi kuvankauniit valokuvat pysäyttävät ihailemaan joka sivullista tästä kirjasta. Seuraavaksi aion lukea Monnin uuden, juuri ilmestyneen kirjan Vaella, kalasta, rakasta.

Suomalaisten muinaisusko – ja Suomalainen mytologia

Mielenkiinnosta vanhoja luontouskoja ja mytologioita kohtaan.

Olen kiinnostunut suomalaisista vanhan kansan uskomuksista, tarinoista ja mytologioista. Löydän niistä sekä inspiraatiota että hämmentävän paljon samankaltaisuutta siihen, miten itse näen ja koen luonnon. Nämä kirjat vievät syvälle suomalaisen mytologian kiemuroihin, etsivät ja löytävät samankaltaisuuksia muihin vanhoihin mytologioihin. Tarinat ovat ne, joiden äärelle pysähdytään ja jotka muistetaan. Kaukaa historiasta asti säilyneet uskomukset ja myytit sen kertovat.

Laulujoutsen

Suomalaisen luonnonsuojelukirjallisuuden klassikko. Kaunis ja herkkä hätähuuto laulujoutsenen puolesta.

Yrjö Kokko on idolini. Eläinlääkäri, valokuvaaja, kirjailija. Tarinoija, kulkija, luonnon ystävä. Kokon kirjoissa hehkuu Suomen ja erityisesti Lapin luonto, voisin lukea niitä uudestaan ja uudestaan alusta loppuun.

Yrjö Kokko kirjoitti Laulujoutsen-kirjan suojellakseen 1950-luvulla äärimmäisen uhanalaista laulujoutsenta. Kirjassa hän kulkee pohjoisen erämaassa yrittäen löytää pesivän laulujoutsenparin ja ikuistaakseen sen valokuvin. Kirjan vaikutuksesta laulujoutsenen suojelu aloitettiin ja nyt se on voimissaan koko maassa. Näen syksyisin omalla rannallani kymmeniä, ellen jopa satoja laulujoutsenia, joista suurin osa on mitä luultavimmin pesinyt juuri täällä Lapissa. Kiitos Yrjö Kokon kirjan.

Jos haluat lukea lisää Laulujoutsen-kirjan synnystä, Suomen Luonto on kirjoittanut siitä hyvän artikkelin.

Laulujoutsen-kirja on tarina kahden miehen Tiitin ja NiuNiun vaelluksista erämaassa etsien laulujoutsenten pesää. Yrjö Kokko on kirjoittanut paljon muitakin hyviä kirjoja. Toinen suosikkini on Molli, maailman viisain koira -kirja, joka on hellyyttävä ja hauska kuvaus Kokon omasta saksanseisojasta, Mollista. Kokko kirjoittaa hauskasti, taidokkaasti ja lempeästi aiheesta kuin aiheesta.

A.E. Järvisen kirjat

Eräkirjallisuuden, Suomen luonnon ja Lapin tarinoiden yksinkertaista ja rehellistä, mutta niin kaunista kerrontaa.

Heti muuttaessani pohjoiseen kolusin kirjaston eräkirjahyllyn läpi. Käteeni osui vino pino A.E. Järvisen kirjoja, kirjailijan, joka minulle ei aiemmin ollut tuttu. Luin kaikki käsiini saamani kirjat enkä pettynyt yhdenkään kohdalla. Huimat eräseikkailut, upeat ja sanarikkaat kuvaukset Lapin luonnosta lumoavat. Järvinen yhdistää suomenkielen sanoja niin kauniisti, että en voi kuin ihmetellä. Yksi lempi-ilmauksistani on “särkyvää kirkkautta”, joka kuvaa hyvin sekä kaamosajan hentoa valoa että keväthankien silmiä särkevää valoa.

Toivottavasti näistä löytyy uutta ja mielenkiintoista luettavaa muillekin pohjoisen ja Lapin ystäville, joille luonto ja sen inspiroimat tarinat ovat lähellä sydäntä ☺️

♥ Halauksin, Sanna

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s